Tärkeä pointti tänään pelaajille, jotka tekevät väärän valinnan taktisesti. vuoro pelata sisään käänne tai muuttaa a oikea osuma en ikkunan uloskäynti ?

Tässä on tilanne. Oikeakätinen vasemmalle tai vasenkätinen oikealle, sinun täytyy pelata pallo ulos ikkunasta, joka tulee kämmenelläsi olevasta lävistäjästä. Ongelma on laukauksen valinta. Joko pelaan kämmenlyöntiä ikkunasta poistumisen riskin menettämisestä, tai käännyn pallon kanssa pelatakseni takakäteen.
Tämä tilanne edistyneellä tasolla ei ole enää huolestuttava, koska pelaajat osaavat lukea pallon lentoradan. Mutta aloittelijasta keskitasolle tämä pieni vinkki voi auttaa.

Aseta pala

Se ei ole sen monimutkaisempaa. Kun tiedät, että pallo on tulossa kämmenelle, aseta pala takaisin siten, että palan yläosa tai pää osoittaa lasia. Näin saat neutraalin pohjan. Tuleeko pallo lasiin? Ei hätää, menen hänen kanssaan ja ymmärrän, että voin pelata hänen kämmenensä, olen jo valmis palallani työntämään palloa ja palauttamaan asemani eteenpäin.

Vastustajien pallo ottaa enemmän kulmaa (ehkä takakäden volley heiltä, ​​víbora tai shammus, loppujen lopuksi sillä ei ole väliä), pala on asetettu, minä seuraan palloa, ymmärrän, että en pystyn pelaamaan kämmenellä, joten käännyn, pala pysyy paikallaan ja kun olen kääntynyt, laukaistan takakäden.

Katsotaan miltä se näyttää videolta

Tässä videossa voit nähdä, kuinka pelaaja asettaa palansa ja tekee päätöksen kääntyäkö vai ei kulmasta ja pomppauksesta riippuen. Näin opit pitämään asemasi kaistalla seuraavaa laukausta varten. Sinulla on hyvät mahdollisuudet pelata ikkunasta uloskäyntiä, teet oikean päätöksen ja törmäyksen jälkeen olet jo valmis seuraavaan palloon, sen lisäksi, että viimeistelet eteenpäin alistaaksesi vastustajasi.

Suurella nopeudella tämä harjoitus on paljon vaikeampi, mutta jos oppimisen aikana, paljon hitaammin, alat tietää kuinka havaita, pitääkö sinun pelata kämmenellä vai taaksepäin näillä ikkunapoistumisilla, opit lukemaan lentoratoja pala aina oikein sijoitettuna ja valmiina toimintaan.
Vamos! 

Publié par
Julien bondia
Tunnisteet: julian bondia